1. Tyttö "Kaksi täplää" syntyi klo 17.45, paino 319. Paino tänään 362.
2. Poika "Vannehame" syntyi klo 18.10, paino 340. Paino tänään 400 grammaa.
3. Tyttö "Batman" syntyi klo 19.25, paino 316. Paino tänään 366 grammaa.
4. Poika "Pilkkupylly" syntyi klo 20.35, paino 345. Paino tänään 385 grammaa.
5. Poika "Kasipallo" syntyi klo 21.35, paino 348. Paino tänään 408.
6. Tyttö "Mese" syntymäajasta ei varmuutta, kuitenkin yhden ja kolmen välillä seuraavan vuorokauden puolella. Miisu oli yöllä vielä yksinään yhden pennun synnyttänyt, paino 250, tänään 274 grammaa. Tällä tytöllä on häntämutka.
Hauskaa miten noin pienistä jo selkeästi erottuu urokset ja nartut. Pojilla on isänsä "kuutiopää", ja tytöt ovat selkeästi sirompia. Kaikista tulee aikusena harmaita, "tuhkaa" alkaa varpaissa jo olemaan. Tuo Batman-tytteli oli ensin vähän sen näköinen että saattaisi jäädä mustavalkoiseksi, mutta harmaa siitäkin tulee.
Miisun synnytys oli melko helppo ja sujuva, ensimmäinen tietysti vähän otti kipeää ja sitten suurinpiirtein tunnin välein uusi pentu aina tuli. Paitsi se viimeinen pahnanpohjimmainen joka syntyi yksinään yöllä monta tuntia muiden jälkeen. Miisu hoitaa pentujaan hienosti, Luna ja Sonakin ovat pentulaatikon reunalta tilanteen käyneet tarkistamassa, ja todenneet että kaikki on hyvin. Nyt vaavit syö ja kasvaa, muutaman viikon päästä niitä sitten jo pääsee katsomaan ja valkkaamaan sitä omaa rakasta karvapalloa :) Pari vielä ilman omaa kotia on, muutamalle kuulemma jo kuumeisesti tavaroitakin hankitaan. Itse lupasin pienet läksiäislahjat kaikille mukaan tehdä, kunhan saan askarteluhuoneen kuntoon tässä lähiaikoina.
Ylpeä isä se kävi helmikuun lopussa Jyväskylän KV-näyttelyssä esittämässä hollantilaiselle tuomarille taas käytöstapojaan :) Sille kun iskee tylsyys, niin se alkaa piehtaroimaan...mutta tykkäsi tuomari kuitenkin Huligaanista, antoi arvosteluksi ERI SA ja valioluokan urosten toisen sijan hienolla arvostelulla. Jos haluaa isäkoiraakin nähdä kun pentuja käy katsomassa, sekin on mahdollista kun etukäteen sovitaan että tiedän olla maisemissa. Huvitti synnytyksen jälkeisenä aamuna kun Annen kanssa puhelimessa puhuttiin, ja Miisun nimen mainitsin niin sen pää napsahti salamannopeasti maasta ylös. Pitihän se tietysti kokeilla uudelleen kun laski pään takaisin, ja sanoa uudestaan: "Miisu". Taas pää ylös viuhahtamalla! Juu-u, kyllä se morsiamensa nimen tunnistaa ;)
Jecun kuvat Kati Kontula |
Annen puolesta Tuija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti