No nii, nyt ne sitten on alkanut.... Siis Miisun juoksut!!! Elikkäs pentusuunnitelmat alkavat toteutua!
Karvarallin Oikeeenkeli " Miisu" <3 FI MVA High Volts I Am A Hooligan"Jeccu"
jeccu koiranetissä
miisu koiranetissä
Nyt vaan ootellaan tärppipäiviä... jos yhtään laskut pitää paikkaansa ja onni on suotuisa nii Pääsiäisen tienoilla vois pikku pennelit jo muuttaa uusii koteihin!
Muutama alustava kysely/varaus onkin jo tullut, onkin kiva juttu että on yhdistelmälle kiinnostusta.
Jeccu pojan kuvia ja kuulumisia voipi lukea/katsella http://haastajajahuligaani.blogspot.fi/
"Mut ilmotellaan lisää ku astutellaan"
@nne
Kaikkea hyvää uudelle vuodelle kaikille tasapuolisesti
--------------------------------------------------------------------------------------------------------
Jecun esittely:
Anne pyysi minua esittelemään Miisun miestä, joten tässä on pikkuisen kertomusta ukkelista. Poitsuhan on meidän pohjoisen vahvistus, rohkeata ja reipasta urospentua halusin ja sellaisen sain! Rovaniemeltä asti hänet käytiin kotiin hakemassa. Täytti juuri marraskuun lopussa kolme vuotta.
Yllä kasvukuvia, eka on 7 viikon iässä, keskimmäinen 8 kuukauden ja laitimmainen sitten täyskasvuisena reilu pari vuotta vanhana. Komea mieshän siitä kasvoi! Kokoa on 48 cm/17 kiloa, kevytrakenteinen niin kuin pitääkin. Luonteeltaan Jeccu on iloinen, itsevarma Äijä, sekä ahne (niin kuin ekasta kuvasta näkyy ;) ) Pentuna sitä oli helppo viedä paikasta paikkaan, mikään ei aiheuttanut ihmetystä vaan kaikki kohdattiin suoraan ja häntä sojossa. Sama tyyli jatkuu edelleen.
Harrastuksissa Jeculta ei moottori lopu, keskittymiskykyäkin riittää, eikä lähde haahuilemaan hommista kesken kaiken mihinkään. Agilityä sekä tokoa harrastetaan päälajeina, kesällä ollaan käyty paimentamassa Kuttukuussa. Kaikista lajeista se tykkääkin, mitä sen kanssa on kokeiltu, minä se vaan hämmästelen että tommostakin se osaa :) Vauhtiakin riittää meidän Huligaanilla, ja temperamenttia on sen verran että paimennuksessa kehut täytyy pitää maltillisina ettei ihan lähde lapasesta.
Ainoa mikä ei ole niin mieluinen harrastus on nuo näyttelyt, siellä pitää tylsyyttään vähän odotellessa haukkua ja piehtaroida ;) Hyvin silläkin saralla kuitenkin on mennyt, ekassa mahdollisessa näyttelyssä kaksi täytettyään tuli heti suomen muotovalioksi. Kyllä meitä silti aina silloin tällöin näyttelyissäkin vielä näkee, Jecun harmiksi.
Jälkeläisiä Jeculla on ennestään yhden pentueen verran, hän on isänä Hästängens A-pentueelle. Samanluonteisia, hyviä harrastuskoiria sekä melkoisen komeita ja kauniita lapsosia niistä kasvoikin.
Tämä on se Jecun yleisin ilme, kieli poskella nautitaan elämästä! Moi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti